Osakkeet pitkän tähtäimen sijoituskohteena

Maanantain BusinessWeek kirjoitti otsikolla So Much for Buy-and-Hold Advice samasta aiheesta kuin minäkin sunnuntaina. Yhdysvaltain osakeindeksit ovat alempana kuin kymmenen vuotta sitten, mutta Japanin markkinat ovat samalla tasolla kuin vuonna 1981. Valitettavasti Googlen Nikkei 225 -indeksi alkaa vuodelta 1984. Kukapa näin vanhoista tiedoista olisi kiinnostunut?

Kun osakkeiden arvonnousua laskettaessa otetaan huomioon indeksi, löytyy 1900-luvun varrelta muitakin huonoja periodeja. Pisimmät negatiivisen kasvun kaudet ovat olleet varsin pitkiä. Yhdysvaltain pisin kausi on ollut 16 vuotta (1905-1920), Britannian 22 vuotta (1900-1921), Ranskan 53 vuotta (1900-1952), Saksan 55 vuotta (1900-1954), Japanin 51 vuotta (1900-1950) ja Italian peräti 73 vuotta (1906-1978).

Näistä lukemista herää ainakin kaksi kysymystä.

1) Onko talous muuttunut niin selvästi, että nämä vuosikymmenien mittaiset nollakasvun ajat ovat todella historiaa, kuten meille uskotellaan?

2) Johtavatko pankit tarkoituksella asiakkaitaan harhaan korostaessaan, että osakerahastoihin pitää sijoittaa vähintään 3-5 vuoden perspektiivillä?

Peter Coy toteaa artikkelinsa lopuksi, että tilastot osoittavat osakkeiden olleen menneisyydessä kannattavin sijoituskohde. Kannattavuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka kauan on valmis odottamaan. John Maynard Keynes kuitenkin totesi: "In the long run, we're all dead."

Niinpä.