Sijoitusrahastot ovat valuuttakauppaa parempi vaihtoehto

Valuuttakauppa sopii keinottelijoille, mutta kyse on negatiivisen odotustuoton pelistä. Sijoitusrahastot taas sopivat nimensä mukaisesti sijoittajille, sillä niiden odotustuotto on selvästi positiivinen.

Pankit ja vakuutuslaitokset tarjoavat lukemattomia erilaisia sijoitusrahastoja. Näiden lisäksi markkinoille on tullut vielä erityisiä rahastoyhtiöitä, joiden koko liiketoiminta perustuu sijoitusrahastojen myymiseen ja välittämiseen.

Lukuisten erilaisten rahastojen välillä voi olla vaikea tehdä valintaa. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kahteen asiaan:

• hajautukseen
• kustannuksiin

Sijoitusrahastot ovat aina suoria osakesijoituksia paremmin hajautettuja. Hajauttaminen pienentää sijoituksen riskiä, mutta ei sen tuottoa. Sen vuoksi fiksu sijoittaja pyrkii aina sijoituksen mahdollisimman hyvään hajautukseen.

Hajauttamisen kannalta Suomi-rahastoa parempia rahastoja ovat siis Eurooppa-rahastot. Globaalit rahastot ovat vielä parempia. Tällainen sijoittaminen on tietysti varsin tylsää.

Jos haluat tehdä aktiivisemmin sijoituspäätöksiä, voit vaikkapa pohtia itsellesi sopivaa potin jakamista eri rahastoihin. Jos sinulla on vaikkapa 10 000 euroa sijoitettavana, ehdottaisin sen sijoittamista kymmenenä tuhannen euron summana, tuhannen euron kuukausitahtia.

Tällöin sijoitukset voisi jakaa vaikkapa seuraavasti:

• 3000 euroa Yhdysvaltain osakemarkkinoille
• 3000 euroa Suomen osakemarkkinoille
• 2000 euroa EU:n osakemarkkinoille
• 1000 euroa Intiaan
• 1000 euroa Venäjälle

Tämä jako ei varmaankaan ole optimaalinen. Tärkeintä on idea: hajautat sijoitukset sekä ajallisesti (ostat rahastoja 10 kuukauden aikana) ja maantieteellisesti (sijoitat eri markkinoille).

Kun olet päättänyt sijoitusten maantieteellisestä jakaumasta, voit siirtyä etsimään sopivia rahastoja. Etsit joka kuukausi aina edullisimman vaihtoehdon kyseisen kuukauden maantieteellistä aluetta varten.

Todennäköisesti oma tilipankkisi ei ole edullisin vaihtoehto - usein pörssinoteerattu indeksirahasto on selvästi edullisempi vaihtoehto. Tavallisen rahaston vuosikulut saattavat olla 1-2 % välillä, indeksirahastot selviävät yleensä prosentin kymmenyksillä. Yhden vuoden tuotossa tämä ei vielä tunnu, mutta vaikkapa kymmenen vuoden kokonaistuotossa korkoa korolle -efekti tekee jo valtaisan eron rahastojen tuotossa.

Sijoittaminen kannattaa joka tapauksessa aloittaa mahdollisimman varhain. Älä siis viivyttele, vaan hanki jo ensi viikolla ensimmäiset rahastosijoituksesi. Kenties jo ensi vuonna olet valmis täydentämään sijoitussalkkuasi suorilla osakesijoituksilla -- silloinkin kannattaa pitää kertasijoitukset minimissään tuhannen euron suuruisina. Se nimittäin pitää kustannukset alhaisina.