Maailman köyhät kärsivät finanssikriisistä eniten

Luin tänään kiinnostavan artikkelin, jossa suhteutettiin teollisuusmaiden viime viikkoina kansainvälisen pankkikriisin taltuttamiseen varattuja rahasummia kehitysapuun. Arto Huovisen artikkeli Kansan Uutisissa esitti seuraavia laskelmia:

• Yhdysvallat on varannut 700 miljardia dollaria pankkien pelastamiseen
• Saksassa käytetään tarkoitukseen 80 miljardia euroa
• Ranskassa 40 miljardia euroa
• Britannia pelastaa kolme suurpankkia 50 miljardilla eurolla

Vertailun vuoksi:

• 30 miljardilla / vuosi voitaisiin maailmasta poistaa nälkä
• YK:n pakolaisjärjestön hätäapu on tänä vuonna 150 miljoonaa dollaria

Mikäli 1970- ja 1980-lukujen kokemukset toistuvat, pienentää tämäkin talouskriisi hätä- ja katastrofiapuun annettavaa rahaa. Lisäksi jo nyt näyttää siltä, että rahoituskriisiä tullaan käyttämään tekosyynä ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien vesittämiseen. Myös AIDS-rokotteen kehittäminen on vaakalaudalla.

Huovinen lopettaa artikkelin toteamalla, että rahoitusjärjestelmän romahtaminen ei varmasti hyödytättäisi maailman köyhiä sekään:

Mutta rahoituskriisin edessä hallitukset ovat osoittaneet sekä päättäväisyyttä että harvianista kykyä yhteistyöhön. Miksi samoja ominaisuuksia ei voisi käyttää sellaisten globaaliongelmien ratkaisemiseen, joihin riittäisivät pienemmätkin rahat?

On vaikea kuvitella maailmaa, jossa pankit olisivat romahtaneet. Mutta valitettavasti on vaikea myös kuvitella maailmaa, jossa ei olisi nälkää ja äärimmäistä köyhyyttä.

Tämänkaltaista asioiden suhteuttamista toivoisin myös valtamedialta, olipa kyseessä sitten Helsingin Sanomat tai Kauppalehti. Toiveeni tuskin toteutuu.