Historian mittaan on siis muodostunut eri ryhmiä, jotka ovat erikoistuneet "sivistyneistön tehtävän harjoittamiseen". Tämänkaltaisia ryhmiä syntyy AG:n mukaan erityisesti tärkeimpien -- Gramsci tarkoittanee tällä hallitsevia -- ryhmien yhteydessä. Liittyessään hallitsevaan ryhmään joutuu sivistyneistö myös laajemman ja monimutkaisemman muokkauksen kohteeksi, kuin mitä muihin yhteiskunnallisiin ryhmiin liittyvä sivistyneistö joutuu kokemaan. Valtaan pyrkivät ryhmät pyrkivät nimittäin sulauttamaan ja valloittamaan ideologisesti perinteisen sivistyneistön.
Koululaitos on yksi väline sivistyneistön kehittämiseen. Koulutus laajenee ja erikoistuu kulttuurin ja sivilisaation monipuolistuessa. Tätä voidaan verrata teknologian kehitykseen:
Teollisen tekniikan piiristä saadaan vertauskohta: jonkin maan teollistumisaste perustuu sen koneteollisuuden konekantaan ja yhä tarkempien kojeiden valmistukseen käytettävän välineistön määrään.Mitä paremmat kojeet ja laboratoriot maalla on, sitä teollis-teknisesti kehittyneempi maa on. Vastaavasti sivistyneistön kehitys näkyy koululaitoksessa.
Korkeakulttuurin koulut ja laitokset ovat rinnastettavissa teolliseen tekniikaan. Määrää ei voi erottaa laadusta tälläkään alalla. Kaikkein korkein tekninen ja kulttuurinen erikoistuminen edellyttää välttämättä mahdollisimman laajalle ulottuvaa alkeisopetusta sekä erittäin voimakasta toimintaa keskitason koulutuksen laajentamiseksi.Koulutus on välttämätöntä, jotta korkeakulttuurille luotaisiin demokraattinen rakenne. Gramsci näki kuitenkin riskin, joka aiheutuu tästä laajasta keskitason koulutuksen järjestämisestä:
Se saattaa synnyttää sivistyneistön keskikerroksiin kohdistuvia laajoja työttömyyskriisejä, joita todella esiintyykin kaikissa nykyaikaisissa yhteiskunnissa.(AG. s. 127--129)
0 vastaväitettä ja kehua:
Lähetä kommentti