Opintotuen asumislisästä, osa II

keskiviikko 26. marraskuuta 2008 ·

Esitin taannoisessa artikkelissani, että opintotuen asumislisän korotus hyödyttää lähinnä yksityishenkilöitä, jotka tarjoavat asuntoja opiskelijoille. Jatkan tässä kirjoituksessa saman ajatuksen kehittelyä eteenpäin.

Opintotuen asumislisän vaikutusta vuokratasoon voidaan kuvata taloustieteen mikroteorian kysyntä- ja tarjontakehikolla. Asumistuen vaikutus siirtää kysyntäkäyrää ylöspäin (kysyntyä -> kysyntä2). Nyt kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa uudella hintatasolla, lisäksi vuokrasopimuksia tehdään aikaisempaa enemmän (E1->E2).


Yllä oleva kaavio selventänee asumislisän vaikutusta: vuokrat nousevat, mutta markkinoilla vuokrataan entistä enemmän asuntoja.

Vaikka asumislisän korotus ei juuri parantaisikaan opiskelijoiden toimeentuloa, olisi markkinoilla tarjolla enemmän asuntoja opiskelijoille. Tätä voidaan tietenkin pitää sinällään tavoittelemisen arvoisena kehityksenä. Tällöin ajatellaan, että asumislisän korotus on perusteltua, koska se luo asuntojen omistajille kannustimen vuokrata asuntojaan entistä korkeammilla vuokrilla. Sellaisetkin asunnon omistajat, jotka eivät ole valmiita vuokraamaan asuntoaan 400 eurolla, voivat tulla toisiin ajatuksiin, jos heille tarjotaan 600 euroa.

Asumislisän korotus ei millään tavalla kannusta rakennuttamaan kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Pikemminkin asumislisän korotus on ristiriidassa kohtuuhintaisen asumisen tavoitteen kanssa.

Jos taas ajatellaan, että opintotuen tarkoitus on parantaa opiskelijoiden elintasoa ja luoda kannustimia opiskeluun, on asumislisä väärä lääke. Tästä näkökulmasta katsoen olisi parempi olla puuttumatta vuokramarkkinoiden toimintaan ja parantaa opiskelijoiden taloudellista tilannetta korottamalla opintorahaa. Opintorahan korotuksia vuokranantajat eivät voisi ulosmitata samalla tavalla kuin korotusautomaatiksi rakennetun asumislisän korotuksia.

Ongelmaksi tässä ratkaisussa saattaa joidenkin mielestä muodostua eri kaupunkien toisistaan eroava vuokra-asuntojen hintataso. Tähän kritiikkiin voidaan vastata joko korottamalla opintorahan suuruutta opiskelupaikkakunnan mukaan tai olla tekemättä mitään. Voidaanhan ajatella, että on vain järkevää kannustaa opiskelijoita hakeutumaan edullisille asuma-alueille ja kaupunkeihin, joissa vuokrataso on edullinen.

Asumislisän korotus ei siis ole kysymys, joka koskee vain opiskelijoiden elintasoa ja asuinolosuhteita. Yhtä lailla se koskee laajemmin yhteiskunnallista tulonjakoa, sillä asumislisä on ennenkaikkea tulonsiirto veronmaksajilta sijoitusasuntojen omistajille. Tätäkö uusi punavihreä opiskelijaliike tavoittelee?

0 vastaväitettä ja kehua:

Kauppakorkeakouluvihkot

Kylteri, tuleva ekonomi, kirjoittaa opiskeluistaan, talouselämästä ja politiikasta. Kiinnostukseni kohteita ovat esimerkiksi kansantalous, rahoitus, johtaminen ja taloustieteiden historia.

Lisää suosikiksi

Sivun tietosuojakäytäntö

Käytämme kolmannen osapuolen mainosyrityksiä mainosten näyttämiseen verkkosivuston vierailijoille. Nämä yritykset saattavat käyttää käynneistäsi tässä ja muissa verkkosivustoissa saatuja tietoja (ei kuitenkaan nimeä, osoitetta, sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa) voidakseen näyttää sinua kiinnostavien tuotteiden ja palveluiden mainoksia. Jos haluat lisätietoja tästä käytännöstä ja tietoja vaihtoehdoista, jos haluat kieltää näiltä yrityksiltä tietojesi käytön, napsauta tätä.