Dollareista vessapapereita - ekonomistin ennustukset

Yhydsvaltalainen ekonomisti John Williams pelkää hyperinflaation saapumista Yhdysvaltoihin. Elvytyspaketilla pidetään pankkijärjestelmä pystyssä, mutta siitä saattaa myös seurata hyperinflaatio. Kenties sadan dollarin seteli kelpaa muutaman vuoden päästä lähinnä vessapaperiksi?

Katso video, joka on peräisin Wall Street Journalin Marketwatch-sivustolta.

Williamsin uskottavuutta tosin hiukan vie se, että hän on varoitellut hyperinflaatiosta jo vuosia...

Korkeat korot

Hämmästyttää kovasti, kun näköjään minulle entuudestaan tuntematon Bigpankki tarjoaa peräti 7,75 prosentin korkoa talletuksille. Alle 10000 euron tallettajat joutuvat tosin tyytymään 6,6 % vuosikorkoon vuoden määräaikaistelletukselle.

Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on epäilysten syytä herätä. Pari kuukautta sittenhän Kaupthing lupasi "ennusteista välittämättä" 5,25 % talletuskorkoa. Seuraukset lienevät tässä vaiheessa yleisesti tunnettuja. Korkeaa korkoahan maksetaan korvaukseksi korkeasta riskistä. Lainaksi rahaa ottava kun ei muualta enää saa halvemmalla rahaa, tarvitaan rahaa suurelta yleisöltä.

Jotenkin tämän virolaispankin tarjous epäilyttää. Turvalliseksi ja riskittömäksi sijoitukseksi talletuskorko on aivan liian suuri.

Maailman köyhät kärsivät finanssikriisistä eniten

Luin tänään kiinnostavan artikkelin, jossa suhteutettiin teollisuusmaiden viime viikkoina kansainvälisen pankkikriisin taltuttamiseen varattuja rahasummia kehitysapuun. Arto Huovisen artikkeli Kansan Uutisissa esitti seuraavia laskelmia:

• Yhdysvallat on varannut 700 miljardia dollaria pankkien pelastamiseen
• Saksassa käytetään tarkoitukseen 80 miljardia euroa
• Ranskassa 40 miljardia euroa
• Britannia pelastaa kolme suurpankkia 50 miljardilla eurolla

Vertailun vuoksi:

• 30 miljardilla / vuosi voitaisiin maailmasta poistaa nälkä
• YK:n pakolaisjärjestön hätäapu on tänä vuonna 150 miljoonaa dollaria

Mikäli 1970- ja 1980-lukujen kokemukset toistuvat, pienentää tämäkin talouskriisi hätä- ja katastrofiapuun annettavaa rahaa. Lisäksi jo nyt näyttää siltä, että rahoituskriisiä tullaan käyttämään tekosyynä ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien vesittämiseen. Myös AIDS-rokotteen kehittäminen on vaakalaudalla.

Huovinen lopettaa artikkelin toteamalla, että rahoitusjärjestelmän romahtaminen ei varmasti hyödytättäisi maailman köyhiä sekään:

Mutta rahoituskriisin edessä hallitukset ovat osoittaneet sekä päättäväisyyttä että harvianista kykyä yhteistyöhön. Miksi samoja ominaisuuksia ei voisi käyttää sellaisten globaaliongelmien ratkaisemiseen, joihin riittäisivät pienemmätkin rahat?

On vaikea kuvitella maailmaa, jossa pankit olisivat romahtaneet. Mutta valitettavasti on vaikea myös kuvitella maailmaa, jossa ei olisi nälkää ja äärimmäistä köyhyyttä.

Tämänkaltaista asioiden suhteuttamista toivoisin myös valtamedialta, olipa kyseessä sitten Helsingin Sanomat tai Kauppalehti. Toiveeni tuskin toteutuu.

Ja nyt Kaupthing...

Vajaa sata miljoonaa suomalaisten tallettamaa euroa makaa islantilaisen Kaupthingin tileillä. Ja Kaupthinghän on se viimeisin kaatunut islantilaispankki. Suomen 1990-luvun pankkikriisi taitaa olla pientä verrattuna tähän islantilaisten menoon.

Nämä islantilaispankithan tarjosivat pitkään talletuksille omaa luokkaansa olevia korkoja. Korkeat korot ovat tunnetusti korvausta kovasta riskistä. Nyt riskit realisoituivat, ja tallettajat saavat jännittää rahojensa takaisin saamisen kanssa.

Luulenpa, että suomalaiset jatkossa säilyttävät entistä enemmän säästöjään nollakorkoisilla pankkitileillä. Rahat menettävät niillä koko ajan arvoaan, mutta eipähän riskikään ole kummoinen.